Saisiko
olla setripuun pähkinöitä taigalta!
Siperialainen
setripuu
Vaikka Mathias
Castren aikoinaan Siperian-matkoillaan kertoikin runollisesti istuvansa setripuun
katveessa, niin meille nykysuomalaisille ko. puu lienee tutumpi sen
kasvitieteellisellä nimellä ”sembramänty”. Suomen alueella tätä nykyä
kasvatettu sembramänty edustaa Pinus cembra ssp. sibirica -alalajia eli
siperiansembraa, ts. se on kotoisin juuri noista Mathias Castrenin kuvaamista
maisemista. Siperialaisen setripuun pääasiallinen,
luontainen esiintymisalue ulottuu Uralilta Tyynelle Valtamerelle. Noilla
ainutlaatuisilla metsäalueilla, taigalla, se kasvaa jopa 50 m korkeaksi ja
saattaa elää 800 vuotta. Vaikuttavuudessaan se onkin ansainnut kunnianimensä
”Taigan kuningatar”. Suomessa se viihtyy hyvin aina Lappia myöten. Mereinen
ilmasto ei sille joidenkin tietojen perusteella sovi, vaikkakin kirjoittaja
tietää kertoa, että Kaarinassa Turun sisäsaariston äärellä kasvaa useita käpyjä
tuottavia yksilöitä. Tätä nykyä sembramänty tunnetaan Suomessa pääasiassa
koristepuuna. - Vain paikalliset oravat tietävät sitä muulla tavoin arvostaa.
Ne nimittäin syövät sen siemenet jo raakoina. - Näin ei ole aina ollut, sillä
nälkävuosina sembramännyn siemeniä käytettiin ihmisten hätäravintona. Silloin
niitä tuotiin Venäjältä helpottamaan väestön ruokapulaa.
Setripähkinät – setrin suurin aarre
Siperialaisen setripuun
siemeniä, jotka putoavat kypsistä kävyistä, kutsutaan setripähkinöiksi.
Ulkonäöltään ne muistuttavat pinjansiemeniä, mutta niiden hieno maku hakee vertaistaan.
Ne kerätään bio-sertifioiduista villikasvustoista ja käytetään monipuolisesti:
sellaisenaan, paahdettuina, herkullisena maitovalmisteena tai erilaisia
ruokalajeja maustamaan ja täydentämään. Lisäksi setripähkinöistä puristetaan
arvokasta setripähkinäöljyä, jonka parantavilla vaikutuksilla on vuosisadat
ollut tärkeä sija siperialaisessa kansanlääkinnässä. Siperialaisten terveyttä
ei suotta kuvata rautaiseksi. Suomessa setripähkinöitä ja -öljyä on tätä nykyä
saatavilla jutun lopussa olevan nettikaupan kautta.
Apua ateroskleroosiin ja impotenssiin
Setripähkinäreseptit
ovat osoittautuneet erinomaiseksi avuksi kroonista väsymystä ja
sydän-verisuonitauteja hoidettaessa. Setripähkinöiden ja setripähkinäöljyn
sisältämien aineiden on todettu vaikuttavan edullisesti neurodermatiitista,
hauraista kynsistä ja hiusten epänormaaliuksista sekä korkeasta verenpaineesta
ja korkeasta kolesterolista kärsivien terveydentilaan. Setripähkinät ja setripähkinäöljy
ehkäisevät ateroskleroottisia muutoksia (valtimokovettumia), veren sokeritason
nousua, mahan ylihappoisuutta, gastriittia ja mahan sekä pohjukaissuolen
haavaumia. Lisäksi tutkijat ovat osoittaneet, että ne tehoavat liian varhaista
vanhenemista vastaan sekä vahvistavat sukupuolista kyvykkyyttä. Jopa radioaktiiviseen
säteilyyn joutuneita Tšernobyl-uhreja on voitu hoitaa setripähkinäöljyllä.
Jälkiseuraukset, kuten univaikeudet ja päänsärky, voitiin parantaa öljyä
käyttäen.
Ei mikään ihmelääke – ainesosat sen tekevät!
Se, mikä edellä
kuulostaa ihmeeltä, on aivan hyvin selitettävissä: setripähkinöiden sisältämät
ainesosathan juuri vaikuttavat edullisesti ihmisen terveyteen. Yhteensä yli 90
% kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien setripähkinäytimien
ja setripähkinäöljyn nauttiminen merkitsee todellista kolesterolituhoa. Lisäksi
tällä tavoin elimistö saa tokoferoleja (E-vitamiinit), jotka ovat voimakkaita
antioksidantteja ja voivat ehkäistä kroonisia sairauksia. Myös elimistön
puolustusjärjestelmän vahvistaminen ja edullinen vaikutus jopa kilpirauhaseenkin
on voitu osoittaa. Kirjoittaja itse arvelee, että oman lisänsä tähän terveyttä
edistävään yhteisvaikutukseen tuo myös setripähkinöiden korkea
arginiinipitoisuus, joka on korkeampi kuin minkään muiden pähkinöiden.
Arginiinin on todettu vaikuttavan edullisesti verenpaineeseen, sydämeen ja
verisuonistoon sekä mikroverenkiertoon.
Setripähkinäöljy ja setripähkinämaito
ruuanlaitossa
Rotraut
Carrascon kirjanen ”Zedernüsse aus der Taiga” (”Setripähkinöitä taigalta”) paljastaa,
miten herkullisia reseptejä saadaankaan aikaan setripähkinäöljyä ja setripähkinöitä
käyttäen. Kirjasesta löytyvät - muutamia mainitakseni - mm. seuraavat herkut:
rahka-setripähkinätäytteiset savoijinkaalikääryleet, sieni-carpaccio setripähkinäöljymarinadin
kanssa, munakoisodippi setripähkinäöljyn kera, kahden melonin salaatti tummien
rypäleiden ja setripähkinöiden kera, perunarösti setripähkinäöljyn kera, salaatti
”Sotši” ja setripähkinämaitojuoma mustikoiden ja appelsiinin kera. Kirjoittajankin keittiössä näistä resepteistä
syntyi herkullisia ja ravitsevia ruokia, joista setripähkinämaito ansaitsee
yksinkertaisuudessaan, ravinteikkuudessaan ja herkullisuudessaan
erityismaininnan. Se on siis jotain aivan erityistä. Venäjän kielellä sitä
kutsutaan myös ”setrinmaidoksi”. Erityisellä maidonkeittimellä se on hetkessä
valmista, mutta voidaan valmistaa myös tavallisella tehosekoittimella.
Lehmänmaidosta oireita saaville se on hyvä vaihtoehto. Sitä voidaan käyttää
mysliin, pirtelöihin, kuumaan suklaajuomaan, kaakaoon, kahviin tai teehen.
Näiden reseptien
lisäksi ko. kirjasesta löytyy myös hyvä tietoisku, josta selviävät
yksityiskohtaisesti em. terveysvaikutukset ja venäläisiin lääketieteellisiin
tutkimuksiin perustuvat annostukset kunkin vaivan kohdalla.
Siperialaisten ”leipäpuu”
Rotraut Carrascon
kirja kertoo lyhyesti myös siperialaisen setrin biologiasta, pähkinäsadon
keräämisestä ja jatkojalostuksesta. Lisäksi käydään läpi setripuun käyttö
rakentamisessa ja huonekaluissa yms. Setri osoittautuu siperialaisten
”leipäpuuksi”. Siitä he saavat runsain mitoin kaikkea tarpeellista huoneiden
sisustamisesta ravitsemukseen ja parantaviin amuletteihin, joita tehdään
erityisesti nk. ”soivista setripuista”. Nämä setripuut ovat hyvin vanhoja, ja
niiden sanotaan keränneen niin paljon energiaa, että niiden värähtely on
muuttunut kuultavaksi. Ihmisen henkisen puolenkaan hoito ei jää setriltä
huomiotta. Päinvastoin kirjasessa kerrotaan edelleen setripuun tärkeästä ja
ikiaikaisesta osasta siperialaisten myyttisissä kertomuksissa ja legendoissa.
”Puilla on, kuten meillä ihmisillä,
omat sukunsa ja perheensä. Siksi niillä myös on erilaiset nimet. Kullakin
puulla on, kuten kullakin ihmisellä, oma luonteensa ja sielu. Jokainen meistä
voisi löytää puiden joukosta veljen tai sisaren. Kun meistä joku tekee yhdelle puulle
hyvää, niin siihen vastaa koko metsä kiitollisuudella.” Alexej Rassochin: ”Setri-ihmisten
legenda”
Taina Leu
FM biologi
Kääntäjä
Kirjallisuus:
Rotraut Carrasco:
Zedernüsse aus der Taiga, Oleum Heilsam Verlag, 2005
Alexej Rassochin:
Legende der Zedermenschen, Verlag Vega, 2003
Vladimir Megre: Anastasia, Venäjän soivat seetripuut, 1.
kirja, OÜ Siberi Seeder, Minä Olen Kustannus OY, 2011
Kalliomaalausraportteja II; Uralilta Jeniseille,
Etelä-Uralin, Tomjoen ja Hakassian kalliokuvia, Kopijyvä 2001 http://www.rockartkivikas.fi/88049814
Nettiartikkelit:
http://www.ringingcedarsofrussia.org/articles/Cedar_nuts_nutritional_information.php
http://koivu.luomus.fi/users/junikka/joensuu/Dendrokalvot_supistettu_2006.htm
Nettisivut:
www.siperiansembra.fi
(sembrapähkinöitä ja -öljyä saatavilla)