Saisiko olla setripuun pähkinöitä taigalta!

 

Siperialainen setripuu

 

Vaikka Mathias Castren aikoinaan Siperian-matkoillaan kertoikin runollisesti istuvansa setripuun katveessa, niin meille nykysuomalaisille ko. puu lienee tutumpi sen kasvitieteellisellä nimellä ”sembramänty”. Suomen alueella tätä nykyä kasvatettu sembramänty edustaa Pinus cembra ssp. sibirica -alalajia eli siperiansembraa, ts. se on kotoisin juuri noista Mathias Castrenin kuvaamista maisemista.  Siperialaisen setripuun pääasiallinen, luontainen esiintymisalue ulottuu Uralilta Tyynelle Valtamerelle. Noilla ainutlaatuisilla metsäalueilla, taigalla, se kasvaa jopa 50 m korkeaksi ja saattaa elää 800 vuotta. Vaikuttavuudessaan se onkin ansainnut kunnianimensä ”Taigan kuningatar”. Suomessa se viihtyy hyvin aina Lappia myöten. Mereinen ilmasto ei sille joidenkin tietojen perusteella sovi, vaikkakin kirjoittaja tietää kertoa, että Kaarinassa Turun sisäsaariston äärellä kasvaa useita käpyjä tuottavia yksilöitä. Tätä nykyä sembramänty tunnetaan Suomessa pääasiassa koristepuuna. - Vain paikalliset oravat tietävät sitä muulla tavoin arvostaa. Ne nimittäin syövät sen siemenet jo raakoina. - Näin ei ole aina ollut, sillä nälkävuosina sembramännyn siemeniä käytettiin ihmisten hätäravintona. Silloin niitä tuotiin Venäjältä helpottamaan väestön ruokapulaa.

Setripähkinät – setrin suurin aarre

Siperialaisen setripuun siemeniä, jotka putoavat kypsistä kävyistä, kutsutaan setripähkinöiksi. Ulkonäöltään ne muistuttavat pinjansiemeniä, mutta niiden hieno maku hakee vertaistaan. Ne kerätään bio-sertifioiduista villikasvustoista ja käytetään monipuolisesti: sellaisenaan, paahdettuina, herkullisena maitovalmisteena tai erilaisia ruokalajeja maustamaan ja täydentämään. Lisäksi setripähkinöistä puristetaan arvokasta setripähkinäöljyä, jonka parantavilla vaikutuksilla on vuosisadat ollut tärkeä sija siperialaisessa kansanlääkinnässä. Siperialaisten terveyttä ei suotta kuvata rautaiseksi. Suomessa setripähkinöitä ja -öljyä on tätä nykyä saatavilla jutun lopussa olevan nettikaupan kautta.

 

Apua ateroskleroosiin ja impotenssiin

Setripähkinäreseptit ovat osoittautuneet erinomaiseksi avuksi kroonista väsymystä ja sydän-verisuonitauteja hoidettaessa. Setripähkinöiden ja setripähkinäöljyn sisältämien aineiden on todettu vaikuttavan edullisesti neurodermatiitista, hauraista kynsistä ja hiusten epänormaaliuksista sekä korkeasta verenpaineesta ja korkeasta kolesterolista kärsivien terveydentilaan. Setripähkinät ja setripähkinäöljy ehkäisevät ateroskleroottisia muutoksia (valtimokovettumia), veren sokeritason nousua, mahan ylihappoisuutta, gastriittia ja mahan sekä pohjukaissuolen haavaumia. Lisäksi tutkijat ovat osoittaneet, että ne tehoavat liian varhaista vanhenemista vastaan sekä vahvistavat sukupuolista kyvykkyyttä. Jopa radioaktiiviseen säteilyyn joutuneita Tšernobyl-uhreja on voitu hoitaa setripähkinäöljyllä. Jälkiseuraukset, kuten univaikeudet ja päänsärky, voitiin parantaa öljyä käyttäen.

 

Ei mikään ihmelääke – ainesosat sen tekevät!

Se, mikä edellä kuulostaa ihmeeltä, on aivan hyvin selitettävissä: setripähkinöiden sisältämät ainesosathan juuri vaikuttavat edullisesti ihmisen terveyteen. Yhteensä yli 90 % kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävien setripähkinäytimien ja setripähkinäöljyn nauttiminen merkitsee todellista kolesterolituhoa. Lisäksi tällä tavoin elimistö saa tokoferoleja (E-vitamiinit), jotka ovat voimakkaita antioksidantteja ja voivat ehkäistä kroonisia sairauksia. Myös elimistön puolustusjärjestelmän vahvistaminen ja edullinen vaikutus jopa kilpirauhaseenkin on voitu osoittaa. Kirjoittaja itse arvelee, että oman lisänsä tähän terveyttä edistävään yhteisvaikutukseen tuo myös setripähkinöiden korkea arginiinipitoisuus, joka on korkeampi kuin minkään muiden pähkinöiden. Arginiinin on todettu vaikuttavan edullisesti verenpaineeseen, sydämeen ja verisuonistoon sekä mikroverenkiertoon.

 

Setripähkinäöljy ja setripähkinämaito ruuanlaitossa

Rotraut Carrascon kirjanen ”Zedernüsse aus der Taiga” (”Setripähkinöitä taigalta”) paljastaa, miten herkullisia reseptejä saadaankaan aikaan setripähkinäöljyä ja setripähkinöitä käyttäen. Kirjasesta löytyvät - muutamia mainitakseni - mm. seuraavat herkut: rahka-setripähkinätäytteiset savoijinkaalikääryleet, sieni-carpaccio setripähkinäöljymarinadin kanssa, munakoisodippi setripähkinäöljyn kera, kahden melonin salaatti tummien rypäleiden ja setripähkinöiden kera, perunarösti setripähkinäöljyn kera, salaatti ”Sotši” ja setripähkinämaitojuoma mustikoiden ja appelsiinin kera.  Kirjoittajankin keittiössä näistä resepteistä syntyi herkullisia ja ravitsevia ruokia, joista setripähkinämaito ansaitsee yksinkertaisuudessaan, ravinteikkuudessaan ja herkullisuudessaan erityismaininnan. Se on siis jotain aivan erityistä. Venäjän kielellä sitä kutsutaan myös ”setrinmaidoksi”. Erityisellä maidonkeittimellä se on hetkessä valmista, mutta voidaan valmistaa myös tavallisella tehosekoittimella. Lehmänmaidosta oireita saaville se on hyvä vaihtoehto. Sitä voidaan käyttää mysliin, pirtelöihin, kuumaan suklaajuomaan, kaakaoon, kahviin tai teehen.

Näiden reseptien lisäksi ko. kirjasesta löytyy myös hyvä tietoisku, josta selviävät yksityiskohtaisesti em. terveysvaikutukset ja venäläisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin perustuvat annostukset kunkin vaivan kohdalla.

 

Siperialaisten ”leipäpuu”

Rotraut Carrascon kirja kertoo lyhyesti myös siperialaisen setrin biologiasta, pähkinäsadon keräämisestä ja jatkojalostuksesta. Lisäksi käydään läpi setripuun käyttö rakentamisessa ja huonekaluissa yms. Setri osoittautuu siperialaisten ”leipäpuuksi”. Siitä he saavat runsain mitoin kaikkea tarpeellista huoneiden sisustamisesta ravitsemukseen ja parantaviin amuletteihin, joita tehdään erityisesti nk. ”soivista setripuista”. Nämä setripuut ovat hyvin vanhoja, ja niiden sanotaan keränneen niin paljon energiaa, että niiden värähtely on muuttunut kuultavaksi. Ihmisen henkisen puolenkaan hoito ei jää setriltä huomiotta. Päinvastoin kirjasessa kerrotaan edelleen setripuun tärkeästä ja ikiaikaisesta osasta siperialaisten myyttisissä kertomuksissa ja legendoissa.

 

”Puilla on, kuten meillä ihmisillä, omat sukunsa ja perheensä. Siksi niillä myös on erilaiset nimet. Kullakin puulla on, kuten kullakin ihmisellä, oma luonteensa ja sielu. Jokainen meistä voisi löytää puiden joukosta veljen tai sisaren. Kun meistä joku tekee yhdelle puulle hyvää, niin siihen vastaa koko metsä kiitollisuudella.” Alexej Rassochin: ”Setri-ihmisten legenda”

Taina Leu

FM biologi

Kääntäjä

Kirjallisuus:

Rotraut Carrasco: Zedernüsse aus der Taiga, Oleum Heilsam Verlag, 2005

Alexej Rassochin: Legende der Zedermenschen, Verlag Vega, 2003

Vladimir Megre: Anastasia, Venäjän soivat seetripuut, 1. kirja, OÜ Siberi Seeder, Minä Olen Kustannus OY, 2011

Kalliomaalausraportteja II; Uralilta Jeniseille, Etelä-Uralin, Tomjoen ja Hakassian kalliokuvia, Kopijyvä 2001 http://www.rockartkivikas.fi/88049814

 

Nettiartikkelit:

http://www.ringingcedarsofrussia.org/articles/Cedar_nuts_nutritional_information.php

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo80518&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

http://terveystavaksi.wordpress.com/2011/02/23/arginiinista-apua-sepelvaltimotaudin-hoitoon-ja-ennaltaehkaisyyn/

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo92872&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

http://koivu.luomus.fi/users/junikka/joensuu/Dendrokalvot_supistettu_2006.htm

 

Nettisivut:

www.siperiansembra.fi (sembrapähkinöitä ja -öljyä saatavilla)

www.minaolen.com