Tietäjänaiset ja heidän parantamismenetelmänsä

Suomennettu ote Wolf-Dieter Storlin kirjasta: Ur-Medizin, Die wahren Urspruenge unserer Volksheilkunde

AT-Verlag 2015 Aarau und Muenchen (Esilääketiede, Kansanparannustaitomme todelliset alkulähteet)

Kustantajan luvalla julkaistu tässä blogissani.

”Mann nannte sie Heid,

Als sie in die Häuser kam,

Die wohlwahrsagende Völva:

Sie zauberte Stäbe,

Trieb Seid, wo sie konnte,

Trieb Seid in Ekstase.”*

Der Seherin Weissagung (Völuspa, 26)

Kuten jo useamman kerran saatoimme nähdä, parantamistaito oli kansankulttuurissa (little tradition) ennen kaikkea, muttei yksinomaan, naisten käsissä. Joillain seuduilla oli voimassa sellainen sääntö, että parantamis- ja yrttitietouden tuli sukupuolet risteten siirtyä naiselta miehelle, ja jälkimmäisen tuli sitten puolestaan luovuttaa tieto- ja kokemusaarteensa naiselle. Parantajat ja parantajattaret olivat yhtä hyvin kotonaan siinä luonnossa, joka ympäröi taloa ja tiluksia, kuin kulttuuriperinteessäänkin. Koko elämänsä ajan he tunsivat ihmiset ja eläimet, joiden kanssa he olivat tekemisissä. He tunsivat nämä henkilökohtaisesti ja osoittivat näille sitä tiettyä asiaa, nimittäin rakkautta. He rakastivat myös kotiseudun maisemia ja, kuten sveitsiläinen kirjailija Sergius Golowin kirjoittaa, tämä rakkaus vetää ympäröivän luonnon parannusvoimia puoleensa.

”Korkeamman kulttuurin” (great tradition) ammattimaisilta lääketieteen harjoittajilta, jotka uuteen aikaan asti ovat olleet lähes yksinomaan miespuolisia, puuttui ikävä kyllä usein tämä läheinen sidos. Koulutettujen lääkäreiden ja apteekkarien tietämystä ruokkivat kirjoitettu teksti ja laboratorio ja vähemmässä määrin inspiraatio ja henkinen intuitio. Paracelsus ymmärsi tämän. Hän sanoi: ”Lääkäri ei opi Korkeissa Kouluissa kaikkea, mitä hänen on osattava ja tiedettävä, vaan hänen tulee ajoittain käydä koulua vanhojen eukkojen, mustalaisten, taikureiden, maankiertäjien sekä kaikenlaisen maalaisväen ja sen sellaisten merkityksettömien ihmisten luona ja oppia näiltä, sillä näillä on enemmän tietoa sellaisista asioista kuin kaikilla Korkeilla Kouluilla.” Ja mitä tulee silloisiin muotiteorioihin, jotka nojautuivat ennen kaikkea arabialaisiin lähteisiin, näistä hän kirjoitti: ”He haluavat lääkkeitä merentakaisista maista, ja puutarhassa heidän talonsa edustalla kasvaa jotain parempaa!” (Golowin 1993: 125).

*”Häntä kutsuttiin pakanaksi,

kun hän saapui koteihin,

tulevaan näkevä Völva:

hän lumosi sauvoja,

hurmoksessa hän ennusti ja paransi siellä,

missä pystyi.”

Näkijättären ennustus (Völuspa, 26)