Anastasian parantava puutarha

Vladimir Megren kirjassa taigalla elävä Anastasia, vanhan siperialaisen kulttuurin edustaja, kertoo hyvin erikoislaatuisesta tavasta hoitaa puutarhaa. Tämän hoitotavan ytimessä on ajatus informaatiovirrasta, joka liikkuu ihmisen, kasvien ja maailmankaikkeuden välillä. Tämä informaatiovirta on kaikesta päättäen jonkinlaisessa, joskin heikossa ja hajanaisessa muodossa, olemassa ihmisen hoitamissa kaikenlaisissakin puutarhoissa. Kuitenkin Anastasian esittämässä puutarhanhoidossa tätä kommunikointia ympäröivän kaikkeuden ja kasvien kanssa edistetään ja tuetaan tietoisesti. Tällä periaatteella saadaan ilmeisesti synnytetyksi sellaista harmoniaa ihmisen ja hänen ympäristönsä välille, että se vaikuttaa parantavasti monellakin tasolla.

Anastasia sanoo: ”Kasvit, jotka ovat saaneet tiettyjä ihmisiä koskevaa informaatiota, ryhtyvät vaihtamaan informaatiota kosmisten voimien kanssa. Ne toimivat tällöin kuitenkin vain välittäjinä, jotka suorittavat tietyn tarkoituksenmukaisen ihmisen kehoa ja muutamia sielullisia suunnitelmia koskevan tehtävän.”

Informaatiovirran käynnistäminen

Kuinka tällainen keskitetty informaatiovirta käytännössä saadaan liikkeelle? Anastasian neuvot ovat hyvin yksinkertaisia: Hän sanoo: ”Jokainen kylvämänne siemen sisältää valtaisan määrän kosmista informaatiota. Sitä on siinä paljon enemmän kuin missään ihmisen tekemässä. Niin siemen tietää aina millisekunnin tarkkuudella, milloin sen pitää herätä eloon ja milloin alkaa itää, mitä nesteitä sen on otettava maaperästä ja kuinka se voi käyttää hyväkseen taivaankappaleiden - auringon, kuun ja tähtien säteilyä. Se tietää myös, miksi kasvilajiksi sen tulee kehittyä ja millaisia hedelmiä sen tulee tuottaa. Näiden hedelmien on määrä ravita ihmistä. Ne pystyvät huomattavasti paremmin taistelemaan ihmiselimistön sairauksia vastaan kuin kaikki ihmisen tekemät lääkkeet, tulevaisuuden lääkkeet mukaan luettuina. Tätä varten siemenellä tulisi kuitenkin olla tietoa ihmisen kokonaisuudesta, jotta se voisi kypsymistapahtuman aikana varustaa hedelmänsä vaaditulla ainekokoonpanolla.  Siemenen tulisi siis tuntea tietyn ihmisen sairaudet, myös taipumus niiden puhkeamiseen, voidakseen hoitaa häntä hyvin tuloksin.” Jotta esimerkiksi kurkku- tai tomaattikasvi sisältäisi tämän tärkeän informaation, kylvettävistä siemenistä otetaan yksi tai useampia kielen alle ja pidetään suussa vähintään yhdeksän minuuttia. Seuraavaksi niitä pidetään kämmenien välissä 30 sekuntia ja samalla seistään paljain jaloin kohdassa, johon ne on tarkoitus kylvää. Sitten kämmenet avataan, siemeniä pidetään suun edessä, hengitetään sisään ja puhalletaan varovasti siementen ylle. Seuraavaksi niiden annetaan olla avoimella kämmenellä 30 sekuntia. Tällä on tarkoitus antaa ne taivaankappaleiden nähtäväksi, jotta siemenet saisivat selville hetken, jolloin niiden on määrä lähteä kasvuun. Vasta nyt siemenet pannaan maahan. Kasteleminen on syytä jättää aluksi kokonaan pois, jottei tärkeä informaatio muuttuisi. Kolmen päivän päästä voidaan varovasti kastella. Kokonaista kasvipenkkiä ei tarvitse käsitellä tällä tavoin, vaan pari kasviyksilöä riittää.

Lisäksi on tärkeää, että puutarhapalstalla kuljetaan paljain jaloin silloin tällöin, sillä jalat erittävät runsaasti erilaisia aineita, mm. toksiineja, jotka viestittävät ihmistä vaivaavista sairauksista. Myös Anastasian suosittelemat aamu- ja iltatoimet, paitsi virkistävät ja ihastuttavat, palvelevat tätä tarkoitusta. On kyse siitä, että ihmistä ympäröivä luonto kyllästetään häntä koskevalla informaatiolla. Kasvit voivat kerätä kaiken tiettyä ihmistä koskevan informaation ja ottaa kasvunsa aikana tälle ihmiselle tarpeellisen energian maailmankaikkeudesta ja maaperästä.

Puutarhan kasvit

Anastasian puutarhassa vallitsee tavanomaiselle siirtolapuutarhalle tai vastaavalle tyypillinen monimuotoisuus: vadelmia, herukoita, karviaismarjoja, kurkkuja, tomaatteja, mansikoita, omenoita, myös makea- ja hapankirsikoita. Hänen mukaansa maapalstan energeettisen mikroilmaston kannalta korvaamattomia ovat auringonkukat, joita pitää olla vähintään yksi. Lisäksi ruista ja vehnää tulisi olla jonkin verran sekä vähintään 2 neliön alue villeinä kasvavia ruohoja ja yrttejä varten. Viljelmien pinta-alalla ei sinänsä ole merkitystä.

Vilja

Erityisen tärkeää olisi se, että viljantähkät kerätään ja puidaan itse, että niistä itse tehdään jauhoja ja leivotaan leipää. Anastasian mukaan tällainen leipä kerran tai kahdesti vuodessa nautittuna "antaa ihmiselle suunnattoman energiavaraston. Hänen sisäiset voimansa lähtevät liikkeelle, hänen ruumiillinen hyvinvoinnin tunteensa kasvaa, ja hän saa sieluunsa rauhan.” Sellaista leipää voi lahjoittaa myös sukulaisille ja ystäville, sillä se tekee heillekin hyvää, ennen kaikkea silloin kun se annetaan vilpittömyydellä ja hyvyydellä. ”On terveellistä ainakin kerran kesässä kolmen päivän ajan syödä ainoastaan sitä, mitä on omassa puutarhassa. Näitä antimia voi täydentää leivällä, auringonkukkaöljyllä ja pienellä suolamäärällä.”

Mehiläiset

Kasvien lisäksi tulee huomioida pölyttäjinä toimivat mehiläiset. Anastasian mukaan jokaisessa puutarhassa tulisi olla ainakin yksi mehiläisyhdyskunta. Tässäkin hänellä on omintakeisia ajatuksia. Mehiläiset, paitsi keräävät mettä ja samalla pölyttävät kasveja, myös avaavat näissä maailmankaikkeuden yhteyteen johtavia kanavia. Hänellä on myös erikoinen neuvo: Mehiläisille on rakennettava sellainen pesä, johon ne ovat tottuneet luonnossa. (Yksityiskohtaiset neuvot Anastasian laatimaa mehiläispönttöä varten löytyvät kirjasta Vladimir Megre: Anastasia Taigan tytär)

Uneksiminen oman tähden alla

Tärkeä osa Anastasian kuvaamaa ihmisen ja kasvien välistä suhdetta on ”uneksiminen oman tähden alla”. Anastasian mukaan siis puutarhan kasvit auttavat luomaan yhteyden maailmankaikkeuteen suorittaessaan ”tietyn tarkoituksenmukaisen ihmisen kehoa ja hänen muutamia sielullisia suunnitelmiaan koskevan tehtävän”. Tämä yhteys mahdollistaa ihmiselle kosmisen älyn hyväksikäytön, tarkemmin sanottuna sallii hänen vaihtaa informaatiota tämän kanssa. Tämä kommunikointi toteutuu Anastasian neuvoman yksinkertaisen toimenpiteen avulla: ”Jonain iltana, kun säätila sallii, varustaudut viettämään yön tähtitaivaan alla. Yösijan tulee olla vadelmien, viinimarjojen tai viljaistutusten lähellä, ja sinun täytyy olla yksin. Paneudu selällesi sulkematta silmiäsi. Seuraavaksi annat katseesi ja ajatustesi pyyhkiä taivaankappaleita. On tärkeää, että pysyt tällöin rentoutuneena ja että ajatuksesi ovat irrallisia ja vapaita. Ensiksi yrität ajatella parhaiten näkyvissä olevia taivaankappaleita, sitten voit alkaa uneksia: hartaista toiveistasi, lähimmäisistäsi ja kaikista niistä, joille toivot hyvää. Älä missään tapauksessa päästä mieleesi kostonhimoisia tai pahantahtoisia ajatuksia, sillä se voisi olla omaksi vahingoksesi. Tämä yksinkertainen toimenpide tulee aktivoimaan monista aivosoluistasi muutamia, jotka muuten uinuvat koko elämän ajan. Kosmiset voimat tulevat olemaan kanssasi ja auttamaan sinua mitä uskomattomimpien, valoisien unelmien toteuttamisessa ja mielenrauhan löytämisessä, samoin kuin läheissuhteittesi parantamisessa, niin että he tulevat rakastamaan sinua enemmän kuin aikaisemmin.

On suositeltavaa käydä tämä toimenpide läpi useamman kerran. Sen vaikutus toteutuu kuitenkin vain siellä, missä sinä hoidat jatkuvaa yhteyttäsi kasvimaailmaan. Jo seuraavana aamuna tulet tuntemaan vaikutuksen. Erityisen tärkeää on noudattaa tätä ohjetta syntymäpäiväsi aattoiltana. Olisi liian monimutkaista selittää nyt, miten se tarkalleen toimii, muttei ole tarpeenkaan. Sinä et kuitenkaan voisi uskoa kaikkea; muutamia kohtia et edes ymmärtäisikään. Olisi mielekkäämpää puhua siitä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat kokeilleet sitä itse ja kokeneet sen vaikutuksen käytännössä; sillä tavalla saadut ja kokemuksen oikeiksi varmistamat tiedot voivat auttaa toimenpiteen seurauksena tulevan informaation parempaan ymmärtämiseen.”

Informaation kantaja?

Mieleen tulee kysymys, mikä tässä systeemissä mahtaa toimia informaation kantajana? Siitä on esitetty sellainen näkemys, että mikroeliöiden DNA toimisi informaation kuljettajana ihmisen, maaperän ja kasvien välillä. Voidaan myös ajatella, että informaation kantajina toimii monenlaisia energioita ja aineita. Vesi tulee lähinnä mieleen. Senhän katsotaan olevan homeopaattisenkin viestinsiirron takana. Lisäksi voidaan ajatella Rupert Sheldraken morfisia kenttiä, joiden kautta saman lajin yksilöt ja myös eri lajiin kuuluvat, toisilleen läheiset olennot ovat yhteydessä toisiinsa. Tähän samaan suuntaan menevät biodynaamisen viljelyn periaatteet. Näin Anastasian puutarha tarjoaa paitsi käytännön mahdollisuuksia ihmisen kokonaisvaltaiseen ja syvälliseen parantamiseen, myös uudenlaisia tutkimuslähtökohtia.

Mitä tuntee ihminen…

Parantaessaan ihmistä Anastasian puutarha myös herättää hänet elämään tämän maailman todellisuudessa, eheyttää hänen luontosuhteensa ja elvyttää hänen rakkautensa kotiseutua ja maata kohtaan.

Mitä siis tuntee ihminen, joka elää tietoisessa yhteydessä hoitamaansa puutarhaan? Tätä kysymystä valaiskoon Anastasian ja Vladimirin välinen keskustelu, jonka päätteeksi Anastasia konkreettisesti antaa Vladimirin kokea näitä tunteita:

"´Reagoivatko näin kaikki kasvit ja eläimet, jotka elävät ihmisen ympärillä?´ minä kysyin.

´Eivät. Teidän maailmassanne ne eivät tiedä, kehen niiden tulisi reagoida. Teillä ei ole niihin mitään yhteyttä - niin - ette vielä edes ymmärrä tämän yhteyden merkitystä ja tarkoitusta. Te ette anna niille tarpeeksi informaatiota itsestänne. Kasvien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta voi olla ainoastaan pienillä puutarhapalstoilla, edellyttäen, että ihmiset varustavat siemenet itseään koskevalla informaatiolla ja pitävät huolta tietoisesta informaation vaihdosta kasvien kanssa siten, kuin olen sinulle kuvaillut. Jos haluat, voin näyttää sinulle, mitä tuntee ihminen, joka pitää yllä sellaista yhteyttä. Näytänkö?´

 ´Tietenkin haluan, että näytät. Entä miten aiot tehdä sen?´

´Nyt sovitan oman sydänrytmini sinun sydämesi rytmiin, ja sinä tunnet sen.´

Hän pisti kätensä paitani alle kämmenen painaessa kevyesti rintaani, ja vähitellen hänen sydämensä rytmi alkoi sopeutua minun sydämeni rytmiin. Se, mitä sitten tapahtui, oli kuin ihme: Tunsin oloni epätavallisen onnelliseksi ja turvalliseksi, aivan kuin olisin ollut rakkaiden sukulaisten ja äitini seurassa. Ruumiillisesti tunsin itseni hyvinvoivaksi ja terveeksi ja sielussani tyytyväiseksi ja vapaaksi. Minä näin maailman uusin silmin. Ympäröivien äänten ja äännähdysten koko skaala hyväili minua ja avasi minulle totuuden, jota en vielä täysin saattanut ymmärtää ja jonka voin vain intuitiivisesti aavistaa. Kaikki ilon ja autuuden tunteet, joita koskaan olin elinaikanani saanut kokea, yhtyivät nyt yhdeksi ihmeelliseksi emootioksi. Se oli kai sitä, mitä on tapana kutsua onneksi.”

Lainaukset kirjasta V. Megre: ”Anastasia Taigan tytär”