Anastasia ja ihmisen uusi vanha luontosuhde
”Moderni ”itse” ja sille ominainen aistien käyttö on vain
eräs lukuisista aistihavainnon ja itse-konstruktion
muotoutumismahdollisuuksista. Sen asettaminen tieteelliseksi normiksi on
rinnastettavissa rasismiin. Kun ryhdymme dialogiin historiallisesti ja
kulttuurisesti toisenlaisten itse-konstruktioiden kanssa, silloin avautuu
tilaisuus nähdä moderni yksilö, ei minään pakollisena kehityksenä, vaan eräänä
valinnan mahdollisuutena.” - Tämä Jürgen Kremeriltä lainattu sitaatti johtaa
suoraan erääseen keskeiseen teemaan venäläisen Vladimir Megren kirjassa
”Anastasia, Taigan Tytär”.
Kuten yllä olevan perusteella saattaa aavistaa, kirja kertoo kahden
täysin erilaisen ihmisen - kahden maailmankuvan kohtaamisesta: Teknokraattisen
maailman kasvatti tapaa ikivanhaa alkuperäiskulttuuria edustavan taigan asukkaan.
Anastasia, taigan tytär, on vuosituhansia erämaassa asuneen yhteisön jäsen.
Hänellä on nk. yliluonnollisia kykyjä, joita hän tottunut pitämään itsestään
selvinä, kaikille yhteisön jäsenille kuuluvina luonnollisina asioina ja jotka
avautuvat heille jo varhaislapsuudessa heidän rikkomattoman luontoyhteytensä
kautta. Lisäksi Anastasialla on hämmästyttävän laaja tietämys, ja hän esittää
erikoisia mielipiteitä teknokraattisen sivilisaation elämästä. Tällaiset kyvyt
herättävät kuitenkin liikemies Vladimir Megressä aluksi taikauskoista pelkoa ja
epäluuloa, ja heidän välilleen syntyy useita ristiriitatilanteita. Anastasia
vaikuttaa Vladimiriin kuitenkin niin voimakkaasti, että hän saa tämän -
kirjoittajan kyvyiltään harjaantumattoman liikemiehen - lopulta kirjoittamaan
kirjan, jonka menestystä mies yksinomaan epäilee.
Kuinka ollakaan,
kirjoittajan omista epäilyistä huolimatta kirja herätti valtavaa vastakaikua
Venäjällä jo sen julkaisuvuonna 1997 ja myöhemmin myös Saksassa sekä lukuisissa
muissa maissa. Venäjällä kirjasarjaa (osat 1 - 7)1) on myyty
kaikkiaan jo ainakin 5,7 miljoonaa kappaletta (tieto vuodelta 2005), eikä asia ole pysähtynyt
pelkkään kirjan lukemiseen, vaan siitä on paisunut oikea kansanliike, nimenomaan
Venäjällä. Tässä liikehdinnässä on nähdäkseni kyse syvälle käyvästä henkisen
tason muutoksesta, vanhojen ajattelu- ja toimintatapojen romuttamisesta, joka
seuraa, kun ”siemen on kylvetty otolliseen maahan”.
Venäjällä on siis syntynyt ”Anastasian ystäviksi” itseään
kutsuvien piirejä, joiden jäsenet pyrkivät konkreettisesti toteuttamaan
Anastasian ideoita. Näitä piirejä arvioitiin vuonna 2002 olevan n. 700 jakautuneena
250 eri kaupunkiin. Piirien toiminnan painopisteet riippuvat siitä, millaisten teemojen
puitteissa ihmiset ovat niitä muodostaneet. Näihin ryhmiin kokoontuvat ihmiset
tuntevat todellista kutsumusta tekoihin, ja niissä ratkotaan monenlaisia käytännön
ongelmia, kuten kuinka järjestää lasten kasvatus ja koulutus uudella tavalla,
kuinka hankkia maapalsta perhemaatilaa varten, kuinka rakentaa ekologisella
tavalla, kuinka perustaa ekologinen puutarha jne.
Anastasian periaatteiden mukaan toimivia kouluja on
perustettu, ja eräälle Tekos´ssa sijaitsevalle koululle on tullut peräti 2500
hakemusta yhtä paikkaa kohti. Anastasian ajatuksiin perustuvilla
perhemaatiloilla asui v. 2002 vakituisesti jo suunnilleen sata perhettä, ja
kymmenet tuhannet perheet viettivät vapaa-aikaansa sellaisilla tai
suunnittelivat sellaisen maatilan hankkimista. Siperiassa Kusbas´ssa ja
Chelabinskin alueella sekä Kirovissa oltiin pisimmällä tässä suhteessa.
”Anastasian ystävät” kasvattavat rautabetonisessa
kerrostalossa, sen kahdeksannessa kerroksessa olevan asuntonsa ikkunoilla
Anastasian ohjeiden mukaan istutettuja siperiansembroja ja tammia, tulevia
esi-isien puita. Siinä ne odottavat pääsyä aitoon auringonpaisteeseen ja
oikeaan multaan omalle perhemaatilalle, joka nähdään ikuisiksi ajoiksi
ihmiselle annettuna kotiseutuna, osana tätä planeettaa, johon ihmisellä on
syntymäoikeus. Anastasia väittää, että kaupungissa tapahtuva henkinen kehitys
on rakennettu hiekalle. Hän sanoo: ”Monissa uskonnoissa kaikkina aikoina
puhuttiin Jumalasta, muttei missään niistä kerrottu mitään siitä, mikä on ilmeistä.
Kun ihminen on tietoisessa yhteydessä
luontoon, hän on yhteydessä Jumalalliseen Ajatukseen. Ympäröivän tilan
ymmärtäminen merkitsee Jumalan ymmärtämistä. Jo pelkkä ajatus, unelma
perhemaatilasta, jossa kaikki on tasapainossa ihmisen kanssa, on ytimeltään
lähempänä Jumalaa kuin ihmisten moninaiset ja viisastellen kokoon panemat
uskonnolliset rituaalit. Maailmankaikkeuden salaisuudet tulevat avautumaan
ihmiselle. Ihminen tulee löytämään itsestään kykyjä, joita ei tällä hetkellä
ole olemassa edes hänen rohkeimmissa kuvitelmissaan. Ja ihmisestä todella tulee
Jumalan kuva, ihmisestä, joka alkaa luoda ympärilleen jumalallista maailmaa.”
(”Das Wissen der Ahnen”, V. Megre; kursiivi minun).
Lukijan avoimuudesta riippuu, kuinka pitkälle hän on valmis
hyväksymään Anastasian olemassa olevana fyysisenä henkilönä - ihmisenä ja
naisena. Anastasia sanookin olevansa olemassa niille, jotka uskovat hänen
olemassaoloonsa. Jos hän onkin ”vain” kirjailijan henkinen konstruktio,
mielikuvitusolento, niin se seikka ei mitenkään tee tyhjäksi sitä valtavaa
säteilyä, mikä hänen hahmostaan lähtee ja mikä on saanut tuhannet ihmiset
liikkeelle ja toteuttamaan unelmiansa ja siten myös Anastasian unelman. Hänhän myös
sillä tavoin juuri todistaa ihmisen vapaasta hengestä, sen mahdollisuuksista ja
sen uutta luovasta voimasta, joka saa konkreettisen ilmauksensa aineen
maailmassa.
Palatkaamme takaisin tuohon johdantoon. - Siitä selviää, että
ihmisellä on valinnan mahdollisuus jopa omien aistihavaintojensakin suhteen.
Hänellä näyttäisi siis olevan mahdollisuus havaita ympäristönsä useammalla kuin
yhdellä tavalla (riippuen hänen saamastaan kasvatuksesta). Sitä, mitä tällainen
valinnan vapaus tuo tullessaan, me ”modernit itset” olemme jäävejä arvioimaan.
Voimme kuitenkin uumoilla, että meiltä saattaa jäädä joitain todellisuuden
aspekteja huomaamatta, yksi niistä saattaisi olla luonnon henkisyys.
Taina Leu
Yläviitteet:
1) Nykyään (v. 2017) koko kirjasarja käsittää 10 kirjaa ja
sitä on käännetty jo useille kymmenille kielille, myös suomeksi ovat kaikki
kymmenen kirjaa ilmestyneet Siperian Sembra -kustantamon kustantamana ja Tytti
Vahlan suomennoksena.
www.siperiansembra.fi
Lähteet: 1. Vladimir Megre: ”Anastasia”, osa 1
2. Jürgen
Kremer: ”Entfremdungsgeschichte der Sinne.” Zur kulturellen Genese normativer
Anosmie und visueller Dominanz in mordernen Persönlichkeitsstrukturen“ . 1.
Kapitel für Anthologie Multisensuelles Design. Giebichensteiner
Vorlesungen. http.// www.sonic.net/ ~riva/entfremdung.html.
4. Vladimir Megre:„Anastasia“, osa 6: „Das Wissen
der Ahnen“ , Silberschnur-Verlag GmbH, Güllesheim 2003.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti